Pitkittäistutkimus luonteenvahvuusopetuksen vaikutuksista oppilaiden näkökulmasta
12.10.2020
Positiivinen pedagogiikka luottaa hyvän huomaamiseen ja yksilöiden vahvuuksiin keskittymi-seen. Maailmalla ja Suomessa mainetta niittänyt suuntaus tähtää oppimisen lisäksi hyvin-voinnin ja onnellisuuden lisäämiseen. Positiivista pedagogiikkaa parhaimmillaan on luonteen-vahvuusopetus, jonka tavoite on tukea jokaista yksilöä kasvamaan omaksi ainutlaatuiseksi itsekseen omine luonteenvahvuuksineen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luon-teenvahvuusopetus on laajalti yhteydessä elämässä menestymiseen monilla eri osa-alueilla.
Tämän tutkimuksen tavoite oli tarkastella Uusitalon ja Vuorisen Huomaa hyvä! -luonteenvah-vuuspedagogiikkaan pohjautuvan luonteenvahvuusintervention vaikutuksia oppilaiden näkö-kulmasta. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kuuteen luonteenvahvuuteen, joita olivat sin-nikkyys, itsesäätely, näkökulmanottokyky, luovuus, sosiaalinen älykkyys ja ryhmätyötaidot. Työssä tutkittiin oppilaiden kuuden luonteenvahvuuden ymmärryksen muutosta sekä niiden kehittymistä luonteenvahvuusopetuksen aikana. Lisäksi tutkimuksessa havainnoitiin suku-puolen merkitystä mahdollisissa intervention tuottamissa muutoksissa.
Pitkittäistutkimus oli osa #uuttakoulua -hanketta. Tutkimuksen aineisto kerättiin peruskou-luikäisiltä oppilailta (n = 240) kahdessa eri osassa sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuk-sessa oli mukana sekä luonteenvahvuusopetusta saanut koeryhmä (n = 184) että perintei-seen opetukseen osallistunut verrokkiryhmä (n = 56). Aineiston analyyseissa käytettiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Tutkimuksen analyysimenetelminä toimivat toistettujen mit-tausten varianssianalyysi ja toistettujen mittausten t-testi.
Analyyseissa selvisi, että sekä ymmärrys sosiaalisesta älykkyydestä että sinnikkyydestä kas-voivat koeryhmällä tilastollisesti merkitsevästi verrattuna verrokkiryhmään. Luonteenvah-vuuksien kehittymisessä tilastollisia merkitsevyyksiä ei ilmennyt. Tästä huolimatta koeryhmän osallistujilla etenkin itsesäätely, näkökulmanottokyky ja sosiaalinen älykkyys kohenivat sään-nönmukaisesti. Sukupuoli ei analyysien perusteella ollut tutkimuksessa määrittelevä tekijä. Tulosten mukaan ohjelmalla on potentiaalia lisätä oppilaiden ymmärrystä luonteenvahvuuk-sista ja kehittää niihin liittyviä taitoja sukupuoleen katsomatta.
Kirjoittanut:
Noora Ruoho
Helsingin yliopisto
Tutustu koko aineistoon:
NooraRuoho_gradu