#Uuttakoulua-lukuvuosi
18.06.2020
Kulunut lukuvuosi on ollut mieleenpainuva. Koulut ovat ottaneet isoja askeleita toimintansa kehittämisessä paljolti poikkeustilasta aiheutuneiden erityisjärjestelyiden vuoksi, mutta osa myös #Uuttakoulua-hankkeen kehitystehtävien parissa.
Kaikkien yhteinen koulu. Muotoillaan yhdessä vanhempien kanssa
-palvelumuotoiluprojekti
Syksyllä lukuvuoden käynnistyessä #Uuttakoulua-hankkeessa työskenneltiin yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton kanssa Kaikkien yhteinen koulu. Muotoillaan yhdessä vanhempien kanssa-palvelumuotoiluprojektin parissa. Tässä osallistavassa yhteistoiminnallisessa toimintatavassa kehitettiin vanhempien kanssa kodin ja koulun välistä yhteistyötä eri näkökulmista. Työskentely perustui erilaisista taustoista kodin ja koulun yhteistyötä tarkastelevien vanhempien haastatteluihin. Haastatteluista nostettiin esiin teemoja ja näkökulmia, joiden pohjalta ideoitiin käytänteitä yhdessä vanhempien kanssa. Tuloksina vanhemmat lähtökohtaisesti osallistuvat mielellään koulun toimintaan etenkin oman lapsen luokassa. Vanhemmat toivovat monipuolisia yhteistyömuotoja tukemaan vanhemmuutta, yhteisöllisyyttä ja koulun kanssa tehtävää yhteistyötä. He haluaisivat osallistua myös päätöksen tekoon heihin vaikuttavissa asioissa kuten koulun aloitusajassa. Pienillä asioilla todettiin olevan usein iso merkitys perheiden arkeen. Vanhemmat toivoivat myös tietoa koulun ja kunnan opetuksen- ja kasvatuksen strategioista ja ajankohtaisista käsiteltävistä aiheista sekä oman lapsensa luokan asioista.
Tilaisuudet
Koulujen näkökulmasta #Uuttakoulua-hankkeen toiminta käynnistyi Aloitustilaisuudella Aaltoyliopiston Dipolissa 11.9.2019. Siellä aukaistiin hankkeen tavoitteita ja toimintoja sekä kuultiin yhteistyökumppaneiden puheenvuoroja. Lotta Uusitalo Positive Learningiltä kertoi positiivisesta pedagogiikasta, vahvuuksien tunnistamisesta sekä hyvän huomaamisen merkityksestä. Kai Alhanen Dialogiakatemiasta/ Synesikseltä tutustutti yleisön hyvää dialogiaa tukeviin toimintatapoihin. Ulla Siimes ja Tuija Metso Suomen Vanhempainliitosta kirvoittivat keskustelua kodin ja koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Päivä oli onnistunut ja oli todella kiva viettää se yhdessä hankkeeseen osallistuvien kanssa.
Toivomme #Uuttakoulua-hankkeessa alueelle opetus-ja kasvatusalan asiantuntijuuden nostoa ja keskusteluita. Nämä mielessämme järjestimme Järvenpäässä 12.11.2019 #Uuttakoulua-konferenssin. Tilaisuudessa tervehdyksensä toi opetusministeri Li Andersson ja puheenvuoroja pitivät muun muassa opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitokselta Jyväskylän yliopistosta, johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero Helsingin yliopiston harjoittelukouluista, erityisasiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, tutkimusjohtaja Harri Laihonen Tampereen yliopistosta, apulaisprofessori Venla Bernelius ja tutkija Heidi Huilla Helsingin yliopistosta sekä tekniikan tohtori, arkkitehti Anne Stenros. Puheenvuorojen välissä kuultiin kokoavia reflektiokeskusteluita, jotka liittivät puheenvuorot entistä vahvemmin alueen kouluihin ja arkeen. Vastaaville tapahtumille olisi tarvetta jatkossakin.
Koulutuspolut
Systeeminen kehittäminen ja johtoryhmävalmennus
#Uuttakoulua-hankkeessa toteutettiin lukuvuoden aikana neljä koulutuspolkua. Systeemisestä kehittämisestä ja johtoryhmätyöskentelystä vastasi Synesis oy. Hankkeen johtoryhmät oli jaettu alueellisesti kahteen osaan ja ne kokoontuivat lukuvuoden aikana kolmena iltapäivänä. Lisäksi koulutukseen osallistuvilla johtoryhmillä oli omat ryhmäkohtaiset valmennukset syys- ja kevät lukukaudella.
Systeemisessä kehittämisessä työ aloitetaan lisäämällä ymmärrystä tilanteesta dialogisella keskustelulla. Toisessa vaiheessa muodostetaan yhteinen kuva kokonaisuudesta piirtämällä verkostokartta: muutoksilla on vaikutusta yllättävän moniin tahoihin. Tilanteeseen etsitään ratkaisuja tekemällä pieniä kokeiluita ja oppimalla niistä. Lopuksi toimintatapaa muokataan vahvistamalla rakenteita arjessa. Muutos on systeemistä ja syklistä, kierros jatkuu jälleen tilanteen tarkastelulla uudelleen.
Systeemisessä valmentamisessa johtoryhmät kehittivät muun muassa koulujen rakenteita, integraatiota, osallisuutta, toimintakulttuureja sekä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Osa kouluista oli jo koulutuskokonaisuuden alkaessa pitkällä omassa kehitystyössään, toiset vasta hahmottelivat kehitystehtäväänsä. Valmennus antoi mahdollisuuden pysähtyä työn äärelle sekä tarkastella sitä useista näkökulmista. Syntynyt verkosto mahdollisti myös vertaisoppimisen toisista yksiköistä.
Vahvuuksiin perustuva opetus
Vahvuuksiin perustuvassa opetuksessa oli kaksi lähiopetusjaksoa, webinaari sekä kuntakohtaiset valmennukset syksyllä ja keväällä. Poikkeustilasta johtuen kevään lähiopetusjakso jouduttiin järjestämään etäyhteyksin. Koulutuskokonaisuudesta vastasi Positive Learning oy. Koulutettaville kustannettiin kattavat materiaalipaketit, joihin kuului myös toiminallista ja sähköistä materiaalia.
Vahvuuksiin perustuva opetus pohjautuu positiiviseen psykologiaan. Vahvuuksien tunnistaminen, käyttäminen ja harjoitteleminen antaa onnistumisia ja kasvattaa resilienssiä eli toipumiskykyä. Oppimisessa myönteinen, kannustava ilmapiiri on tärkeä ja jokaisella yhteisön jäsenellä on vastuu sen ylläpitämisestä. Hyvän huomaaminen ja ääneen sanominen kannustaa yrittämään ja syntyy positiivisen oppimisen kierre.
Positiivinen pedagogiikka on ilahduttavan pitkällä useissa kouluissa. Oppilaiden tarpeet ja vahvuudet osataan huomioida ja monenlaista osaamista arvostetaan. Myönteinen vuorovaikutus yltää myös työyhteisöihin. Koulutuksen tavoitteena oli tukea positiivisen pedagogiikan ja ilmapiirin levittämistä laajemminkin. Osa kouluista hyödynsikin vahvuuksia kouluarjen lisäksi vanhempainilloissa, oppilastapaamisissa ja tyhypäivissä.
Oppimisen ja arjen toimintakulttuurin muotoilu
Oppimisen ja arjen toimintakulttuurin muotoilussa sekä Hyvinvointi ja monialainen yhteistyö koulutuspoluissa hyödynnettiin palvelumuotoilun tapaa tehdä kehittämistyötä. Palvelun käyttäjät, oppilaat, opettajat ja vanhemmat olivat kehitystyön keskiössä. Käyttäjälähtöinen työtapa ja osallistaminen syvensivät työskentelyä ja nostivat esiin uusia näkökulmia.
Oppimisen ja arjen toimintakulttuurin muotoilussa pilottikoulut tarkkailivat ympäristöään ja nostivat kehityskohteeksi esiin nousseita pulmia. Ne liittyivät pedagogisiin ratkaisuihin, oppimisympäristöihin, toimintakulttuureihin sekä rakenteisiin. Ryhmien työskentely sai aikaan merkittäviä muutoksia kouluissa ja rakenteissa. Syvällinen pohtiminen ja kerroksellisuus loivat kokonaisuuksia, joiden vaikutus kantaa pitkälle. Muutamina nostoina mainittakoon Kirkkonummella kehitelty arviointityö, Vihdissä ja Järvenpäässä muotoillut monialaiset oppimiskokonaisuudet, Mäntsälän ja Karkkilan osallistavat oppimisympäristöjen kehittämiset, Nurmijärven ja Keravan koulunaloituksen niveltäminen, Hyvinkäällä kohtaamisiin painottuva vuosikello, Tuusulassa koulun toimintakulttuuria muokanneet oppilaita osallistavat oppilastiimit, Sipoon oppikylät, Lohjan ihmeiden koulu koulukampuksen pohjana, Siuntiossa ja Lohjalla koulujen toimintakulttuurien yhdistäminen sekä Pornaisten yhteisopettajuus. Lisäksi Opetushallituksen Kiihdyttämöön osallistuivat Keravan opetuksen ja kasvatuksen suunnittelijat kehitystehtävänään esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe sekä Lohjan Tytyrin koulu työstäen minikoulu-mallia. Kehitystyöt jatkuvat edelleen.
Hyvinvointi ja monialainen yhteistyö
Hyvinvointi ja monialainen yhteistyö kokosi yhteen lähes sata opettajaa, rehtoria, kuraattoria, koulupsykologia ja muuta hyvinvointityöntekijää. Kolme lähiopetusjaksoa muodostuivat aamupäivän asiantuntijapuheenvuoroista ja iltapäivän pienryhmätyöskentelyistä. Puheenvuoroista nousi näkökulmia muun muassa kouluun kiinnittymiseen, yksinäisyyteen, lapsivaikutusten arviointiin sekä oppilaiden tuen järjestämiseen. Viimeiseksi lähiopetuskerraksi suunnitellut osaamismessut muutettiin poikkeustilasta johtuen verkostojohtamisen ja pienryhmävetäjien reflektiokeskustelun videotallenteiksi.
Hyvinvoinnin ja monialaisen yhteistyön kehittämistehtävissä hyödynnetyt palvelumuotoilun osallistavat ja havainnoivat uudet työtavat koettiin mielenkiintoisiksi ja antoisiksi. Ryhmien kehitystehtävät vaihtelivat paljon, mikä kuvastaa hyvinvoinnin ja monialaisen yhteistyön kentän laajuutta. Osa ryhmistä työsti edelleen jo käynnistämiään aihioita kuten laajaa alueellista yhteistyötä tai esimiestason ohjausta. Myös puheenvuorot herättivät pohtimaan koulua erilaisten oppilaiden näkökulmista ja useampaan kouluun rakennettiin muun muassa hengailunurkkia, joissa oppilaat pääsevät rauhoittumaan, kohtaamaan aikuisia ja muita oppilaita sekä viettämään aikaa. Kehitystyö kannusti ryhmiä kokeilemaan ja osallistamaan oppilaita rohkeasti, mikä kantoi myös hedelmää.
Kaikkia #Uuttakoulua-hankkeen koulutuksiin osallistuneita ryhmiä on pyydetty kuvaamaan toimintaansa postereilla, jotka ovat esillä Iloista #Uuttakoulua -kehittämisen satoa päätöstilaisuudessa 28.10.2020 Heurekassa.
Osaamisen jakaminen ja verkostot
Koulutusten ja kehittämistyön antia jaettiin kolmessa osaamislabrassa syksyllä ja keväällä. Osaamisen rohkea jakaminen on antoisaa. Osaamisen tiivistäminen ja esitteleminen kiteyttää omaa toimintaa ja auttaa näkemään sitä ulkopuolisen silmin. Omasta työstään ja osaamisestaan saa olla ylpeä! Keskustelut ja palautteet vievät työskentelyä eteenpäin. Jaetuista ideoista, ajatuksista ja toimintamalleista saa vietävää ja kehitettävää myös omaan työhön ja ammatillisuuteen. Osaamislabrat koettiin oivaksi paikaksi löytää vertaistukea ja verkostoitua.
Verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen on ollut yksi lukuvuoden tavoitteista. Etenkin kehitysryhmät ovat löytäneet yhteisiä pintoja ja vertaistukea toisistaan. #Uuttakoulua-hankkeen seurantaryhmä muodostuu hankekuntien sivistysjohtajista, jotka kutsuttiin koolle kolmeen työpajaan. Kuntakohtaiset kuntacoachit koordinoivat hanketta kuntatasolla ja tiiviiksi muodostunut ryhmä on kokoontunut kuukausittain.
Tutkimukset
#Uuttakoulua-hankkeessa toteutetaan johtoryhmävalmennuksen sekä vahvuuksiin perustuvan oppimisen vaikuttavuustutkimukset. Poikkeustilan vuoksi keväälle suunniteltu viimeinen kysely johtoryhmätyöskentelystä on siirretty syksyyn ja tulokset saadaan tammikuussa 2021. Osana verkostotyötä #Uuttakoulua-hankkeen kunnat ovat tilanneet tutkimuksen Etäopetuksen onnistumisia ja oivalluksia, jonka tuloksia on odotettavissa alkusyksyllä. Lisäksi hankkeen aiheista on tekeillä graduja, joiden tuloksista kuulemme myöhemmin.
Julkaisut
Alkuvuodesta saimme maistiaisia #Uuttakoulua-hankkeen kehitystehtävistä julkaisemassamme lehdessä Kehitetään yhdessä #Uuttakoulua. Käyttäjät koulun kehittäjinä http://www.e-julkaisu.fi/uuttakoulua ja ruotsiksi Tillsammans skapar vi #Uuttakoulua. Användarna som utvecklare av skolan
http://www.e-julkaisu.fi/uuttakoulua/sve . Loppukeväällä ilmestyneeseen #Uuttakoulua-hankkeen kirjaan Tehdään yhdessä #Uuttakoulua/ Vi gör tillsammans en ny skola on koottu artikkeleita hankkeen teemoista, puheenvuoroista, kehittämistehtävistä ja työtavoista. Sitä on jaettu hankkeeseen osallistuneilla ja jaetaan edelleen hankkeen syksyn tilaisuuksissa. Kirja on luettavissa myös sähköisesti
https://ejulkaisu.grano.fi/grano/tehdaanyhdessauuttakoulua
Mitä seuraavaksi?
Hankkeen kehitys- ja verkostotyö jatkuu kunnissa ja kouluissa syksyllä. Johto- ja kehittämisryhmille järjestetään työpajoja ja lisäksi tavoitteena on toteuttaa keväästä syksyyn siirretyt oppilaita osallistavat osaamisfestarit Tehdään yhdessä #Uuttakoulua -Vi gör tillsammans en ny skola 16.9. sekä jo edellä mainittu päätöstilaisuus Iloista #Uuttakoulua -kehittämisen satoa 28.10. Iloista #Uuttakoulua jalkautuu myös Hämeenlinnaan ja Lahteen lokakuun alussa AVIn koulutuksena. Hankkeessa jatkaa projektipäällikkönä Heidi Zopf. #Uuttakoulua-hankkeen kunnille myönnetyt rahoitusosuudet ovat kuntien käytettävissä 15.11.2020 saakka. Hanke päättyy 31.1.2021.
Lisätietoja:
Heidi Zopf
Projektipäällikkö
#Uuttakoulua-hanke
etunimi.sukunimi@tuusula.fi
040-314 3425