Tutkimustietoa koulujen vuorovaikutteisen toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämisen tueksi #Uuttakoulua-hankkeen kunnissa

02.07.2020

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAn toteuttaman tutkimuksen tarkoituksena on kerätä kattavasti tietoa opettajien ja rehtoreiden käsityksistä koulun johtajuudesta, johtamisjärjestelmistä sekä koulun kehittämistyöstä. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut koulun kehittämistä käsittelevän tutkimuskirjallisuuden osoittama näkemys siitä, kuinka johtajuuden jakautuminen useamman henkilön kesken, yhteinen visio, yhteisölliset rakenteet ja ammatillinen kulttuuri muodostavat keskeiset tekijät kestävässä ja onnistuneessa koulun kehittämistyössä (Fullan, 2001; Hargreaves & Fullan, 2012). Tutkimuksen aineistonkeruun ensimmäinen vaihe toteutettiin syksyllä 2019 lähettämällä sähköinen kyselylomake kaikille #Uuttakoulua-hankkeen kuntien perusopetuksen kouluille. Tutkimuksen jälkimäinen vaihe on vuorossa tulevana syksynä.

Koulujen johtajuutta tutkitaan kolmen osa-alueen kautta

Tutkimus muodostuu kolmesta osa-alueesta, joista ensimmäisen kohteena ovat opettajien ja rehtoreiden käsitykset koulun yhteisöllisestä kehittämisestä. Yhteisöllisellä koulun kehittämisellä tarkoitetaan toimintaa, jossa kehittämisen kohteista ja tavoitteista, työtavoista, toteuttamisesta sekä tavoitteiden toteutumisen arvioinnista keskustellaan kaikkien kouluyhteisön jäsenten kesken (Hargreaves & O’Connor, 2018; Lieberman, Campbell & Yaskhkina, 2017). Ohjaavana ajatuksena voidaan pitää sitä, että kehittämisestä käytävä keskustelu ja myös valittujen tavoitteiden mukainen toiminta nähtäisiin kaikille yhtä lailla kuuluvaksi asiaksi. Kehittämisen kohteet rakentuvat kouluyhteisössä joko koulun sisä- tai ulkopuolelta nousseista tarpeista. Tässä osa-alueessa kiinnostuksen kohteena ovat koulun ammatillisen yhteisön lisäksi myös oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistaminen koulun kehittämisestä käytävään keskusteluun (Hargreaves & O’Connor, 2018).

Toisessa osa-alueessa keskitytään opettajien ja rehtoreiden käsityksiin koulun johtajuudesta sekä koulujen johtamisjärjestelmiin (esim. johtoryhmä). Johtamisjärjestelmät ovat rakenteita, jotka kussakin koulussa on luotu johtamistoiminnan ympärille. Kyse voi olla rehtorista tai koulunjohtajasta, useamman rehtorin yhteisestä johtamistoiminnasta (rehtori, vara-/apulaisrehtori) tai johtoryhmätyöstä (Ahtiainen, Lahtero & Lång, 2019). Johtajuutta ei siis tarkastella rehtorikeskeisesti, vaikka rehtorilla onkin erityinen asema koulun päätöksenteossa ja koulun tavoitteellisessa johtamisessa. Opettajien käsitykset koulun johtajuudesta ja johtamisjärjestelmän toiminnasta on todettu merkityksellisiksi sen suhteen, kuinka opettajat sitoutuvat koulunsa kehittämiseen (esim. Hulpia ym., 2009). Johtamisjärjestelmät, jotka ulottuvat rehtoria laajemmalle, mahdollistavat erilaiset johtamisen jakamisen ja johtamistehtäviin osallistamisen kanavat, ja siten ne muodostavat olennaisen osan valitussa tutkimusasetelmassa.

Kolmannessa osa-alueessa huomio kiinnittyy koulun rehtorin tai rehtoreiden sekä valittujen opettajien muodostamaan johtoryhmään (Ahtiainen ym., 2019). Johtoryhmän tarkastelussa keskitytään johtoryhmään valikoitumiseen, johtoryhmätyöhön liittyviin kokemuksiin sekä johtoryhmätyöskentelyn vuorovaikutuksellisiin tekijöihin.

Koulujen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi kaipaa selkiyttämistä

Koulutuksen arviointikeskus HEAn tutkijat toimittivat kesäkuun 2020 lopussa #Uuttakoulua-hankkeelle väliraportin, jossa esiteltiin syksyn 2019 aineistonkeruun tuloksia. Väliraportissa kerrotaan muun muassa, kuinka koulun kehittämistyö ja siihen kytkeytyvä tulkinta sen tavoitteellisuudesta näyttäytyivät opettajaryhmien ja rehtoreiden kesken hieman erilaiselle. Kyselyssä koulun kehittämisen määriteltiin olevan kaikkea sitä tavoitteellista toimintaa, jota koulussa tehdään työtapojen ja käytänteiden uudistamiseksi. Toisin sanoen kouluyhteisössä tapahtuva kehittämistyö ei aina välttämättä tarkoita suuria muutoksia, vaan kyse voi olla myös pienestä toimintaa uudelleen suuntaavasta tavoitteen asettamisesta.

Yleisesti ottaen kaikki vastaajaryhmät (rehtorit, opettajat) kokivat koulun kehittämisen tavoitteet suhteellisen selkeinä. Rehtorit kokivat tavoitteiden selkeyden myönteisemmin kuin opettajat, mikä on hyvin tyypillistä, sillä koulun toiminnan kehittäminen on heille jäsentyneempää kuin opettajille. Vastaavasti eri opettajaryhmät kokivat nämä tekijät hieman toisistaan poikkeavasti aineenopettajien ollessa kaikista kriittisempiä koulun toiminnalle asetetun suunnan selkeyden näkökulmasta. Nämä havainnot eivät tarjoa kovin paljoa uutta koulun kehittämiseen ja koulutyön tavoitteenasettelua tarkasteluun, sillä on varsin tavallista, että koulun eri hierarkiatasoilla ja siten eri tehtävissä työskentelevät henkilöt tulkitsevat asioita eri tavoin omasta kokemustaustastaan ja tulokulmastaan riippuen (mm. Lahtero & Kuusilehto-Awale, 2013). 

Kehittämistyön tavoitteiden toteutumisen arviointi näyttäytyi tulosten valossa epäselvästi määritellyltä tai puutteelliselta. Kyse on pohjimmaltaan siitä, millaisen tiedon ja millaisten prosessien pohjalta koulun kehittämistoiminnalle annettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi tapahtuu (Schildkamp & Kuiper, 2010). Käytettyjen arviointikeinojen ei tarvitse olla monimutkaisia tai työläitä, vaan arviointi on mahdollista kytkeä osaksi koulun rutiineja. Sen toteuttamistavat voivat olla varsin yksinkertaisia kuten yhteinen keskustelu tai opettajien yksilö- tai ryhmätason toiminnan tarkastelu suhteessa yhdessä jaettuihin kouluyhteisön toiminnan suunnalle asetettuihin tavoitteisiin.

Tutkimuksemme tulokset eivät kuitenkaan valota yksityiskohtaisemmin sitä, millainen toiminta rehtoreiden ja opettajien keskuudessa mielletään kehittämiseksi tai kehittämistoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen arvioinniksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPH, 2014) ohjauksen mukaisesti kouluissa periaatteessa tapahtuu toiminnan arviointia suhteessa lukuvuosisuunnitelmaan, mitä voidaan pitää yhtenä koulun toiminnan suunnan tarkistamisen työtavoista.

Koulun kehittämisen kohteista ja tavoitteista päättäminen sekä siihen kohdistuvien arviointikäytänteiden näkyväksi tuleminen kaikille näyttäisi tämän tutkimuksen tulosten perusteella edellyttävän toimintatapojen tarkistamista, olemassa olevien käytänteiden selkeämpää nimeämistä, suunnitelmallisuuden lisäämistä sekä jatkuvan keskustelun yllä pitämistä. Tässä kokonaisuudessa myös opetuksen järjestäjän tulisi ottaa vastuuta kouluille tarjottavasta tuesta, ohjauksesta, keinoista ja ohjeistuksesta (OPH, 2014). Kunta- ja koulutason johtamisen näkökulmasta kyseessä on tiedolla johtamisen välineiden ja käytänteiden selkiyttäminen ja systematisointi. Koulun kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutumisen arviointi ja sen myötä saatu tieto ovat merkityksellisiä pohdittaessa tulevia linjoja koulun käytänteiden ja toimintatapojen kehittämisen suunnalle (Schildkamp & Kuiper, 2010).

KT Raisa Ahtiainen & KM Lauri Heikonen, Koulutuksen arviointikeskus HEA, Helsingin yliopisto

Linkki väliraporttiin:

Opettajien ja rehtoreiden käsityksiä koulun johtajuudesta, johtamisjärjestelmistä ja koulun kehittämistyöstä

Takaisin