Tulevaisuuden koulu edellyttää vuorovaikutusta ja tilaa uuden luomiselle
14.11.2019
Maailma muuttuu ja koulu muuttuu sen mukana. #Uuttakoulua-hankkeen järjestämässä konferenssissa tiistaina 12.11.2019 Järvenpäässä puhunut Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi, että koululla ei ole vaihtoehtoja. 2020-luvun koulun tulee pysyä mukana globaalissa muutoksessa.
- Kyse ei ole siitä, etteikö olisi strategioita ja tietoa. Kyse on siitä, miten muutokset toteutetaan. Haasteena on, että muutosvauhti on nopeaa, ja se jatkuu. Lasten ja nuorten tarpeet ja valmiudet ovat erilaiset kuin 25 vuotta sitten.
Heinosen mukaan ei riitä, että kehitystyötä tehdään vain muutamissa kouluissa. Suomessa on reilut 2000 peruskoulua. Muutosten tulee ulottua kaikkiin.
- Miten muutokset vaikuttavat koulujen arkeen ja miten ne tulisi siellä huomioida? Heinonen kysyi Järvenpää-talolla.
Muutos ei tarkoita tilaratkaisuja vaan uusia toimintatapoja
Heinonen korosti, että muutos ei tarkoita välttämättä fyysisiä tilaratkaisuja ja uusia rakennuksia vaan koulujen sisäisen toimintakulttuurin kehittämistä. Sitä, miten koulut turvaavat ja varmistavat oppilaiden turvallisen ja laadukkaan oppimisen myös jatkossa.
- Koulut ovat osa ympäröivää yhteiskuntaa. Niiden tulee rakentaa ja luoda mahdollisuuksia avoimelle vuorovaikutukselle ja kohtaamiselle. Tie muutokseen käy koulujen sisältä ja alhaalta ylöspäin.
Keinoja Heinosen mukaan ovat muun muassa yhdessä kokeileminen, havainnoiminen ja oppiminen.
- Ratkaisut tulee etsiä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa paitsi koulun sisällä työskentelevien kesken myös koulun verkostojen kuten vanhempien välillä. Se vaatii tilaa ja aikaa.
Ministeriöltä tukea koulujen muutostyöhön
Opetusministeri Li Andersson totesi #Uuttakoulua-konferenssissa, kuinka koulun perustehtävänä on tarjota jokaiselle oppilaalle opetusta, ohjausta ja hänen tarvitsemaansa tukea.
- Koulu on olennainen osa suomalaista arkea. Siksi yhteiskunnan muutokset näkyvät väistämättä myös koulussa. Kun koulun sisäinen vuorovaikutuksen piiri on myönteinen, oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi turvallisessa oppimisympäristössä.
Andersson huomautti, että koulut eivät pärjää työssään yksin. Siksi hän lupasi ministeriön tuen muun muassa esi- ja alkuopetuksen kehittämiseen, oppimisen tukeen ja uusiin muotoihin sekä oppilaiden lukutaidon kehityksen tukemiseen.
Huomion kärki naapurikuntien sijaan naapurustoihin
Apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta muistutti, että meidän tulisi unohtaa maakuntien ja kuntien välisten erojen vertaaminen ja keskittyä naapurustojen välisten erojen vertaamiseen.
- Sillä on huomattavampi vaikutus oppimiseen ja oppilaiden hyvinvointiin.
#Uuttakoulua-hankkeeseen kuuluu kaikkiaan 16 uusmaalaista kuntaa: Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Lohja, Kirkkonummi, Siuntio, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Vihti, Karkkila, Raasepori, Hanko, Hyvinkää ja Inkoo. Hanketta koordinoi Tuusulan kunta. Vuoden mittaisen hankkeen tavoitteena on kehittää kouluihin uusia pedagogisia ja hyvinvointia vahvistavia toimintatapoja.
#Uuttakoulua-hankkeen päätapahtumaa vietettiin tiistaina Keski-Uudellamaalla Järvenpäässä. Muita konferenssissa käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa tiedolla johtaminen, lasten oikeudet ja lapsivaikutusten arviointi kuntien päätöksenteossa sekä peruskoulun tulevaisuuden näkymät oppimistulosten ja hyvinvoinnin valossa.
Lisätiedot #Uuttakoulua projektipäällikkö Minna Lumme, puh. 040-314 3424, minna.lumme@tuusula.fi, www.uuttakoulua.fi
Kuva Satu Hart