#uuttakoulua
Etsi sivustolta
Ylös

Positiivisesti kotona

31.03.2020

positive
Positive Learning

 

Neuvoja perheille

  1. Pysy rauhallisena
  2. Opeta arjen rutiineja
  3. Palaa perusasioihin
  4. Löydä vahvuutenne
  5. Käytä myötätuntoa
  6. Vala toiveikkuutta
  7. Heittäydy luovaksi
  8. Vahvista positiivisuutta
  9. Huomaa hyvä lapsessa
  10. Hae apua

Positiven vinkit perheiden etäilyyn. Yhdessä oleminen on ihanaa ja antoisaa, vaikka haastaakin jaksamista ja vuorovaikutusta.

1. PYSY RAUHALLISENA

Pidä pääsi kylmänä ja säilytä tyyneytesi. Poikkeavassa tilanteessa on helppo panikoitua ja tartuttaa tunnetilansa toisiin. Myös kotona pinna helposti kiristyy. Pienet lapset eivät tule muistamaan poikkeustilan aiheuttajaa, mutta kodin ilmapiiri ja vanhempien hätä jäävät mieleen.

Toimi kuten viranomaiset kehottavat ja toista saamaasi viestiä lapsille heidän ikäänsä sopivalla tavalla. Osoita omalla esimerkilläsi noudattavasi ohjeita. Kerro että tilanne on vakava, mutta vältä ylenpalttista päivittelemistä. Tue lapsen turvallisuudentunnetta kertomalla, että pahoista tilanteista on selvitty ennenkin.

  • Miten voisitte käyttää yhteisen ajan kotona? Olisiko nyt mahdollisuus tehdä niitä asioita, joihin ei koskaan ole ollut aikaa? Kun on kivaa tekemistä, harmitukselle jää vähemmän aikaa.
  • Aikuinen on lapsen stressin paras tyynnyttäjä. Mieti miten itse rauhoitat mielesi ja säätelet tunnetilojasi. Mitkä asiat saavat sinut hyvälle tuulelle ja rentoutumaan?
  • Salli tunnetilojesi vaihtelu, mutta älä syytä lasta omasta väsymyksestäsi tai turhautumisestasi. Mieti perheeseesi tapa ottaa aikalisä, jos tilanteet kärjistyvät.

2. OPETA ARJEN RUTIINEJA

Kun normaalin arjen järjestys rikkoontuu, perustekemisestä kiinni pitäminen korostuu. Jos lapset eivät pääse kouluun, uusien rutiinien luominen on ensiarvoista. Muuten rytmi menee sekaisin nopeasti eikä oppiminen sen paremmin kuin mukava yhdessäolokaan enää onnistu helposti. Päiväjärjestyksen vakiinnuttaminen vähentää lapsen sisäinen kaaosta. Jos lapsi asuu kahdessa perheessä, on yhteisten sääntöjen sopiminen vanhempien kesken erityisen arvokasta.

  • Sovi, milloin tehdään koulutöitä ja milloin vanhemmalla on “toimisto auki”. Voitte pitää yhdessä välituntia sovittuina aikoina ja vaihtaa kuulumisia siitä, miten “palaverit ovat sujuneet”.
  • Rakentakaa lukujärjestys, johon merkitsette päivän tärkeät tehtävät ja vapaa-ajan.
  • Joustakaa tarvittaessa.
  • Ruutuajasta keskustelu korostuu. Aikuinen on esimerkki tässäkin.
  • Jos kotona on alle kouluikäisiä lapsia, sovi toisen vanhemman kanssa selkeästi vetovuoroista tai pyydä hoitoapua. Etätyöstä muuten tuskin tule mitään. Jos olet yksin lapsen kanssa, keskity lapseen.

3. PALAA PERUSASIOIHIN

Arki koostuu lukuisista pienistä perusasioita. Nyt voi olla oikea hetki vahvistaa niitä. Ota lapsi mukaan aamupuuron keittoon ja astianpesukoneen täyttämiseen. Tehkää yhdessä niitä asioita, joihin ei yleensä ole aikaa syventyä. Opeta petaamaan sänky, näytä miten lajitellaan ja miten pyykki ripustetaan. Näitä asioita yllättävän moni ei osaa.
  • Näytä miten nappi ommellaan.
  • Opeta miten soitetaan kohtelias puhelu vieraalle ihmiselle.
  • Anna lapselle oma ikään sopiva tehtävä, joka vastuuttaa häntä ja palvelee kaikkia. Lapsi voi huolehtia vaikkapa kukkien kastelusta tai siitä, että sohvatyynyt on aseteltu paikoilleen.
  • Nuori voi käydä isovanhemmille kaupassa.

4. LÖYDÄ VAHVUUTENNE

Jokaisessa perheessä osataan paljon asioita. Jokaisella perheenjäsenellä on tietoja ja taitoja, joita kenelläkään toisella perheessä ei ole. Miettikää yhdessä, mitä ne ovat. Mitä asioita voisitte jakaa enemmän? Mitä olette aina halunneet tehdä yhdessä? Mikä on tuottanut teille iloa? Miten voitte katsoa toisianne parhaassa valossa ja välttää turhia riitoja?

  • Olisiko nyt sopiva hetki katsella vanhoja valokuvia, lukea ääneen, ommella tai nikkaroida, soittaa, laulaa, pitää levyraatia tai vitsikilpaa?
  • Voisiko koiralle opettaa uuden tempun tai kerrankin maalata maailman kauneimman pääsiäismunan?
  • Vai olisiko kerrankin aikaa istua alas juttelemaan? Tai viettää aikaa ihan omassa rauhassa, vaikka koko perhe onkin samaan aikaan kotona.

5. KÄYTÄ MYÖTÄTUNTOA

Ihmisellä on luontaisesti kyky myötätuntoon ja halua auttaa. Myös lapset haluavat tehdä osansa. Vanhemman tehtävä on näyttää esimerkkiä toiminnasta, jolla muita voidaan tukea. Koska aika edellyttää fyysistä eristäytymistä, henkinen yhteydenpito korostuu. Nyt on aika soittaa ja olla virtuaalisesti yhteydessä. Ehkä nyt on enemmänkin aikaa kuunnella toisia ja olla ystävä myös niissä asioissa, jotka eivät liity poikkeustilanteeseen? Konkreettista apua tarvitaan myös. Onko sinulla osaamista, jota voisit jakaa toisille esimerkiksi videolla opastamalla? Voisitko toimia etäopettajana tai lasten liikuttajana? Voisitko muodostaa keskusteluryhmän, joka tarjoaa jäsenilleen apua aterioita valmistamalla?
  • Opasta ikäihmistä löytämään tabletistaan videopuhelutoiminto.
  • Piristä lähettämällä perinteinen kirje.
  • Ole saatavilla kun tarvitaan.
  • Pyydä itse apua. Tässäkään tilanteessa sinun ei tarvitse pystyä kaikkeen. Anna autettaville mahdollisuus auttaa. Merkityksellisyyden kokemus syntyy siitä, että saa olla hyödyksi. Kysy ukilta vaikka, miten patterit ilmataan.
  • Kohtele itseäsi myötätuntoisesti. Koska kotona vietetään enemmän aikaa, se on ehkä sekaisempi kuin yleensä. Anna olla.

6. VALA TOIVEIKKUUTTA

Poikkeustilanne tarkoittaa ankariakin pettymyksiä: kauan odotetut matkat, kokoontumiset, juhlat, turnaukset ja ihan tavallinenkin yhdessäolo kavereiden kesken peruuntuu. Pitkä valmistautuminen näyttää valuneen hukkaan ja palkinnot uurastuksista jäävät saamatta. Vanhempien optimismi ja kannustus ponnistelun jatkamiseen poikkeusoloissakin on ratkaisevan tärkeää. Tästäkin selviämme! Olemme valmiina, kun tilanne taas sallii ja olemme kenties voineet hyödyntää odotteluajan, karenssit ja karanteenit tavalla, jota kiitämme myöhemmin.

  • Auta lasta kuvittelemaan, miltä tuntuu, kun taas päästään kouluun ja kavereille, kun elämä palaa normaaliin kulkuunsa?
  • Mieti miten itse säilytät toiveikkuutesi ja sinnikkyytesi päivittäisten synkkien uutisten keskellä.
  • Kerro lapselle, että jokaisena aikakautena ihminen on kohdannut uhkia ja vaaroja, joille hän ei itse voi mitään. Yhdessä pärjäämme nytkin.

7. HEITTÄYDY LUOVAKSI

Poikkeuksellisissa oloissa kykymme luovia, löytää kompromisseja ja uusia toimintatapoja tulevat esiin. Nyt on aika käyttää mielikuvitusta. Miten selviämme treeneistä kotona? Miten leivomme, jos hiiva on loppu kaupasta, miten voimme tukea lähikahvilaa, jos emme saa mennä sinne? Lasten kekseliäisyys on usein vailla vertaa, ota heidät mukaan ideoimaan. Toisaalta lapset ovat myös ällistyttävän konservatiivisia. Näe vaivaa selittääksesi, miksi monet asiat ovat nyt muuttuneet ja miksi meidän kaikkien on tarkistettava tapojamme.
  • Rakenna maja olohuoneen lattialle ja lue siellä tarina taskulampun valossa, jos mökkireissu peruuntui.
  • Kaikki vanhemmat eivät voi tai halua ryhtyä opettamaan lapsiaan kotona. Pyydä apua vanhemmilta lapsilta, naapurilta, isovanhemmilta tai lapsen kaverien vanhemmilta. Moni tekee sen hyvin mielellään.

8. VAHVISTA POSITIIVISUUTTA

Myönteistä elämänasennetta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Katse on aktiiivisesti käännettävä kohti niitä seikkoja, jotka toimivat ja joista voimme ammentaa hyvää mieltä. Meillä on aikaa jakaa läheisyyttä kaikkein rakkaimmille ihmisillemme ja monessa mielessä tehdä niitä asioita, joita olemme eniten halunneet. Nyt on tilaisuus yhteisille aterioille ja leppoisalle yhdessäololle. Vaikka emme saa käydä kaikkia ystäviämme tapaamassa, voimme monin tavoin kertoa olevamme heitä lähellä. Ehkä joillekin elämän tärkeimmät arvot kirkastuvat kriisin aikana?

  • Ilahduta spontaaneilla huomionosoituksilla ja kehuilla.
    Panosta positiiviseen viestintään. Puhu välillä jostain ihan muusta.
  • Hassuttelulle saa olla tilaa, vaikka tilanne on vakava.
  • Pienten lasten ei kuulukaan murehtia.

9. HUOMAA HYVÄ LAPSESSA

Jokaisen lapsen pitää saada kokea onnistumisia. Nyt kun koulut ja harrastukset ovat sulkeneet ovensa eikä kavereitakaan saa nähdä kuten ennen, kodin ilmapiiri ja vanhempien tuki ovat entistäkin tärkeämpiä. Perheiden mahdollisuudet vastata lastensa ja nuortensa tarpeisiin vaihtelevat paljon. Jokainen voi kuitenkin kannustaa, rohkaista ja antaa posiitivista palautetta, kun huomaa konkreettista hyvää tapahtuneen. Seikat voivat olla pieniä ja tuntua vähäpätöisiltäkin, mutta ne muovaavat tunneilmastoa, joka auttaa ponnistelemaan hankalissakin oloissa. Sisukkuutta nyt tarvitaan ja sen polttoaineeksi pihtaamatonta peukuttamista silloin, kun syytä on.
  • Kehu kun huomaat hyvää.
  • Lähetä myönteinen kannustus myös muille kuin omalle lapsellesi.
  • Puhu hyvää selän takana ja laita myönteiset viestit kiertämään.
  • Katso pikku mokailuja läpi sormien.
  • Kuuntele herkällä korvalla niitä, joilla menee huonosti. Tiukimpiin paikkoihin ei useinkaan ole sanoja.

10. HAE APUA

Poikkeusoloissa monessa perheessä kyky sopeutua nopeisiin rajoituksiin ja epävarmuus tulevaisuudesta hojuttavat vakavasti hyvinvointia. Tämä voi näkyä lasten turvattomuuden kokemusten lisääntymisenä pitkittyneiden yksinolojen tai vanhempien muuttuneen käyttäytymisen myötä. Ne perheet, joissa on kuormaa jo ennestään, ovat heikentyneemmässä asemassa kuin muut. Laiminlyönnit, päihteidenkäyttö ja kasvanut väkivallan uhka ovat todellisuutta monen kodissa. Lasten ja nuorten pitkät yksinäiset päivät voivat ovat kehityksellinen riski ja konkreettinenkin vaara.

Takaisin