#Uuttakoulua -hankkeen osaamislabra 26.11.2019 Karjaalla

29.11.2019

 #Uuttakoulua –hankkeen ensimmäinen osaamislabra järjestettiin Karjaalla Kiilan koululla26.11.2019. Alueellisissa osaamislabroissa esitellään #Uuttakoulua –hankkeen kehittämiskohteita. #Uuttakoulua –hankkeessa on mukana 16 Uudenmaan kuntaa ja kaupunkia. Kunnat ovat muodostaneet kunta- tai koulukohtaisesti kehitysryhmiä, jotka kehittävät hankkeen tuella valitsemiaan aiheita. #Uuttakoulua –hankkeessa ryhmiä ohjataan neljällä kehityspolulla:

  1. Systeeminen kehitys ja johtoryhmävalmennus
  2. Vahvuuksiin perustuva oppiminen
  3. Oppimisen ja arjen toimintakulttuuri
  4. Hyvinvointi ja monilainen yhteistyö

Karjaalla esittelivät kehitystöitään läntisen Uudenmaan hankekunnat ja –koulut: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Hanko.

Kirkkonummen arviointia kehittävä ryhmä on aloittanut työnsä jo vuosi sitten ja kuluneena syksynä he ovat jatkaneet kehitystyötä #Uuttakoulua –hankkeessa. Kirkkonummella on nähty yhden osa-alueen kehittämisen vaikuttavan myös moneen muuhun. He ovat valinneet kohteekseen formatiivisen arvioinnin kehittämisen, koska arviointi ohjaa pitkälle luokassa tapahtuvaa toimintaa. Kirkkonummella on luotu ketterät muutoksen tasot, joiden mukaan opetussuunnitelmaa muokataan. Luomalla rakenteita kaikki toimijat on pyritty saamaan samalle kartalle ja yhdistämään arviointikulttuuria. Arvioinnissa käytettäviä materiaaleja varten on luotu yhteiset alustat, joista tieto ja työkalut ovat helposti kaikkien saatavilla. Ryhmän jäsenet halusivatkin korostaa, että heidän työssään kyse on ollut pitkälti päätöksestä kerätä kaikki tieto samaan paikkaan ja jakaa se asianomaisille. Arvioinnin tueksi kaikkiin Kirkkonummen kouluihin on koulutettu kaksi arviointitutoria ja vuosittaisessa kunnan yhteisessä vesossa opettajat ovat työpajoissa kertoneet omista käytännön ratkaisuistaan formatiivisessa arvioinnissa.

Inkoosta osaamislabrassa esiteltiin oppilashuollon ennaltaehkäisevän työn kehittämistä. Henkilöstö tekee yhteistyötä opettajien kanssa ja pyrkii ottamaan myös vanhemmat mukaan suunnittelutyöhön. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä luokkatasojen välillä ja seurata myös alakoulun oppilaiden kuulumisia heidän siirryttyä yläkouluun. Suurena kysymyksenä on, miten oppilashuoltohenkilöstö voisi ehkäistä oppilaiden syrjäytymistä.

Hangossa ruotsinkielinen erityis- ja yleisopetus on tänä lukuvuonna yhdistetty ja se on luonut mahdollisuuksia erityisopetuksen uudelleen järjestelyyn. Ryhmät pohtivat toisaalta opetusjärjestelyitä, toisaalta uutta pedagogiikkaa, josta kaikki oppilaat hyötyvät. Uutta koulukulttuuria luodaan muuttamalla ajatusmaailmaa kaikkien yhteisistä oppilaista, vahvuuksiin perustuvasta oppimisesta ja avoimella, kannustavalla ilmapiirillä.

Siuntiossa on rakenteilla yhteinen aidosti kaksikielinen koulukampus Aleksis Kiven koulun ja Sjundeå svenska skolanin yhdistyessä. Koulut ovat lähteneet jo luomaan uutta toimintakulttuuria ja #Uuttakoulua –hankkeessa he keskittyvät esi- ja alkuopetuksen yhteistyöhön. He ovat pohtineet yhteisiä sääntöjä ja käytänteitä, jotka tulevat sujuvoittamaan yhteiseloa. Myös molempien koulujen tärkeimmät perinteet halutaan säilyttää tulevassa yhteisessä koulussakin. Työskentelyn perustaksi ryhmä on haastatetllut 1-2 lk oppilaita ja heidän huoltajiaan. Haastatteluista nousi esille muun muassa aamupalan tärkeys päivähoidossa, mikä on saanut ryhmän pohtimaan aamiaisen tarjoamisen mahdollisuutta myös 1-2 luokkien oppilaille.20191126_142743

Raaseporista osaamislabrassa esiteltiin kolmen ryhmän kehittämistöitä. Kiilan koululla, jossa osaamislabra järjestettiin, on koulun kynnykset pyritty tekemään kuvainnollisesti mahdollisimman matalaksi. Kouluun toivotaan enemmän ulkopuolisia toimijoita, joten k oululla on järjestetty työskentelymahdollisuus eri toimijoiden työntekijöille, kuten nuoriso- ja liikuntatoimelle sekä maahanmuuttovirastolle. Tavoitteena on ensin tutustuttaa eri toimijat toisiinsa ja päästä tekemään yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tällä varhaisen puuttumisen mallilla ja ennaltaehkäisevällä monitoimijuudella tavoitellaan matalakynnyksen oppilashuoltoa ja halutaan antaa niin  koulun henkilökunnalle kuin muillekin toimijoille uudenlaisia menetelmiä, työtapoja ja osaamista varhaiseen vaikuttamiseen.
Myös toinen raaseporilaisryhmä työskentelee yhteistyön ja hyvinvoinnin tiimoilta. Heillä on kuntatasoinen kehittämistehtävä, jonka tavoitteena on yhtenäinen opinpolku. He toivovat, että kaikki opettajat käyvät vierailulla jonkun kollegansa luona, jotta ymmärrys eri alueista ja oppilaista kasvaa. Samalla voidaan havainnoida yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä työstää ideoita ja toimintatapoja. Yhtenäinen opinpolku oli teemana myös systeemisen kehittämisen ryhmällä. He tarkastelevat sitä neljästä eri näkökulmasta: vastuu, kolmiportainen tuki, arviointi ja oppilashuolto. Kehittämistehtävässään he keskittyvät vastuun pohtimiseen.

Kaikkiaan Karjaan esityksistä nousi opetushenkilöstön paneutuneisuus ja halu kehittää kouluja ja ennen kaikkea lasten hyvinvointia. Teemoihin on tartuttu useasta näkökulmasta ja uskallan väittää kehittämistehtävien vaikuttavan ja jättävän muutosjalanjäljen koulujen toimintakulttuureihin pitkäkestoisesti.

20191126_140541

kirjoittanut Heidi Zopf, #Uuttakoulua-hankkeen projektikoordinaattori 

Takaisin