#Uuttakoulua -hankkeen osaamislabra 27.11.2019 Keravalla

2.12.2019

#Uuttakoulua –hankkeen alueellisissa osaamislabroissa esitellään hankkeessa työtettäviä kehittämiskohteita. #Uuttakoulua –hankkeessa on mukana 16 Uudenmaan kuntaa ja kaupunkia. Kunnat ovat muodostaneet kunta- tai koulukohtaisesti kehitysryhmiä, jotka kehittävät hankkeen tuella valitsemiaan aiheita. #Uuttakoulua –hankkeessa ryhmiä ohjataan neljällä kehityspolulla:

1)      Systeeminen kehitys ja johtoryhmävalmennus
2)      Vahvuuksiin perustuva oppiminen
3)      Oppimisen ja arjen toimintakulttuuri
4)      Hyvinvointi ja monilainen yhteistyö

Keravan osaamislabrassa esittelyssä oli Keravan, Järvenpään, Sipoon, Tuusula, Pornaisten ja Mäntsälän #Uuttakoulua –hankkeen kehitystehtäviä. Osaamislabrat ovat opetushenkilöstölle avoimia tilaisuuksia, joihin ovat tervetulleita kaikki kuntien opettajat, rehtorit ja aiheesta kiinnostuneet. Tavoitteena on jakaa osaamista ja vaihtaa ajatuksia. Keravan osaamislabrassa teemana oli näkökulmia vahvuuspedagogiikan ja osallisuuden lisäämiseksi.

Keravalla työskenneltiin kiertäen pisteitä, mikä mahdollisti vuorovaikutuksen pienemmissä ryhmissä. Osalla esittelijöistä oli kysymyksiä yleisölle ja he saivatkin uusia näkökulmia ja ideoita työhönsä.

Keravan osaamislabrassa viidestä koulusta kerrottiin vahvuuspedagogiikan työstä kuluneen syksyn aikana. Useassa luokassa oli askarreltu vahvuusvariksia kavereiksi ja pikkuoppilaat saivat yökylään luokan yhteisen varismaskotin. Näin Vahvuusvariksesta on saatu luokkaan jäsen, jonka ääni kuuluu vahvuuspuheessa ja hyvän huomaamisessa.

Positiivista pedagogiikkaa ja vahvuuksiin perustuvaa oppimista on työstetty kouluilla todella monipuolisesti. Haarajoen koululla vahvuuksia oli hyödynnetty vanhempainillassa esimerkiksi äänestämällä pyykkipojilla vahvuuskorteista, minkä vahvuuksien opettamiseen koulussa pitäisi erityisesti panostaa. Eniten ääniä oli saanut ystävällisyys, mistä oli tullut syksyn teema.

Vahvuuspedagogiikka on harvalle koululaiselle nykyään enää aivan uusi asia. Esittelyssä nähtiin useita esimerkkejä oppilaiden töistä, joissa he olivat pohtineet omia vahvuuksiaan. Päivölänlaakson koulussa syyslomasta oli kerrottu antamalla legopalikoita tunteelle, jota oli tuntenut loman aikana.

tunnelegot

Alkusyksystä tehdyissä tokaluokkalaisten auringonkukan terälehdissä oli vahvuuksia ja varressa ominaisuus, jota haluaa harjoitella. Lisäksi oli kuumailmapalloja, tahtiä, sydämiä sekä luokkakuva, jossa jokaisen oppilaan paidassa luki oppilaan valitsema ydinvahvuus. Rusutjärven koulun kuudesluokkalaiset tekivät parhaillaan videoklippejä vahvuuksista. Kyrölän koulussa yhteisopettajuusluokassa kolmosilla on käytössä viikottainen vahvuusoppitunti, jolloin aiheeseen on aikaa paneutua säännöllisesti. Pornaisissa puolestaan on hyvinvointitutor, joka tukee opettajia niin vahvuuspedagogiikan edistämisessä kuin laajemminkin positiiviseen pedagogiikkaan ja hyvinvointinäkökulman lisäämisessä kouluarkeen. Lisäksi tukioppilaat ja oppilaskunnan hallitus ovat ideoineet muun muassa kaveriviikon, jolloin jokaiselle päivälle oli oma pieni ystävällisyyttä ja toisten huomioimista tukeva harjoitus. Olipa Pornaisissa opettajillekin oma kehuseinä, jonne sai kertoa kollegasta ihailemiaan asioita.

kyrölä ja haarajoki

Järvenpään yhteiskoulussa kehittämiskohteena on monialaiset oppimiskokonaisuudet. Monien muiden koulujen tapaan he ovat tuskailleet kokonaisuuden sekavuuden kanssa ja luovat nyt rakenteita, jotka antavat jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja systemaattisuutta kokonaisuudelle. Ryhmä haluaa hyödyntää MOKin tuomaa mahdollisuutta eri ikäluokkien väliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä rakennetaan myös Sipoonlahden koulun oppikylissä. Isoon yhtenäiskouluun on luotu oppikyliä, joissa voidaan kokoontua oppimaan yhdessä toisilta ja toisista. He kokevat ensiarvoisen tärkeänä saada luotua kylämainen yhteisö, jossa oppilaat tuntevat toisensa ja osaavat tehdä yhteistyötä.

Sipoonjoen koululla ja Koivusaaren koululla kehitetään muun muassa yhteisopettajuuden muotoja. Erityisopetuksen kanssa yhteistyöstä oli hyviä kokemuksia. Tärkeimpänä yhteisopettajuuden edellytyksenä pidettiin tahtoa. Lukujärjestystekniset haasteet ja muut rakenteelliset seikat vaativat suunnittelua, mutta niitä ei pidetä esteenä. Yhteisopettajuus koettiin yhtenä yhteisöllisyyttä lisäävänä elementtinä kouluissa. Siinähän eivät nimestä huolimatta vain opettajat opeta yhdessä vaan ennen kaikkea oppilaat oppivat yhdessä. Keravan ryhmä kehittää esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tavoitteena lapsilähtöisyys ja lapsen vuosikellon luominen. He ovat haastatelleet kattavasti esi- ja alkuopetuksen oppilaita sekä heidän huoltajiaan saadakseen heidän näkökulman kehittämistyöhön. He toivovat saavansa luotua rakenteet, joissa lapset pääsevät itse osallistumaan yhteistyön suunnitteluun ja saivat tähän yleisöltäkin ideoita.

sipoo

Vanhempainliitto on yksi #Uuttakoulua-hankkeen kumppaneista. Sieltä Tuija Metso kertoi meidän yhdessä vanhempien kanssa toteuttamasta palvelumuotoiluprojektista, jossa ensin haastattelututkimuksella kerätään vanhempien ajatuksia ja kokemuksia koulun ja arjen yhteensovittamisesta. Haastattelijoiden purkutyöpajan jälkeen ideoidaan esiin nousseisiin teemoihin toimintamalleja, jotka edistävät koulun ja kodin yhteistyötä ja vanhempien osallisuutta. Parhaillaan käynnissä ovat tukea tarvitsevien oppilaiden vanhempien haastattelut.

#Uuttakoulua –hankkeen osaamislabrassa oli hienoa keskustella eri kehittämistehtävistä. Vuorovaikutteinen tilaisuus loi yhteyksiä ja antoi eväitä työhön. Kiitos kaikille osallistumisesta!

Kirjoittanut Heidi Zopf, #Uuttakoulua –hankkeen projektikoordinaattori

Takaisin