#Uuttakoulua -hankkeen osaamislabra 28.11.2019 Vihdissä

2.12.2019

Syksyn kolmas #Uuttakoulua –hankkeen osaamislabra järjestettiin Vihdin yhteiskoululla. Alueellisissa osaamislabroissa esitellään #Uuttakoulua –hankkeen kehittämiskohteita. #Uuttakoulua –hankkeessa on mukana 16 Uudenmaan kuntaa ja kaupunkia. Kunnat ovat muodostaneet kunta- tai koulukohtaisesti kehitysryhmiä, jotka kehittävät hankkeen tuella valitsemiaan aiheita. #Uuttakoulua –hankkeessa ryhmiä ohjataan neljällä kehityspolulla:

1)      Systeeminen kehitys ja johtoryhmävalmennus
2)      Vahvuuksiin perustuva oppiminen
3)      Oppimisen ja arjen toimintakulttuuri
4)      Hyvinvointi ja monilainen yhteistyö

Nyt vuorossa oli esitellä Vihdin, Karkkilan, Lohjan, Hyvinkään ja Nurmijärven ryhmien kehitystehtäviä. Osaamislabrat ovat opetushenkilöstölle avoimia tilaisuuksia, joihin ovat tervetulleita kaikki kuntien opettajat, rehtorit ja aiheesta kiinnostuneet. Tavoitteena on jakaa osaamista ja vaihtaa ajatuksia. Keravan osaamislabrassa teemana oli näkökulmia vahvuuspedagogiikan ja osallisuuden lisäämiseksi.

Ojakkalan koulussa Vihdissä kehitystavoitteena on monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittäminen. Ryhmä on nostanut lukuinnon keskiöön ja kirjallisuuden tienä lukutaidon edistämiseen. He järjestivät Kodin ja koulun päivänä 4.10. ideakahvila, jossa jokainen oppilas sai kertoa, millaisista kirjoista pitävät, miten he haluaisivat kirjallisuutta käsiteltävän.  Äänikirjat monessa muodossa nousivat hitiksi ja lapset kokivat tärkeäksi, että saavat lukea jollekin. Lapset haastattelivat myös vanhempiaan, jotka ehdottivat koululle lukumummeja, lukukoiraa, lukusoppea/-majaa, sekä kotona pidettävää perheen yhteistä lukuhetkeä.
Mok-viikkoa varten kehittämisryhmä on luonut toimintaehdotukset yhteistyölle, ohjeet tavoitteiden ja arvioinnin luomiseksi sekä valmistelevat kirjailijavierailuja. Lisäksi koululla käynnistyy logokilpailut yhteistyössä paikallisen yrittäjän kanssa. Nyt ei haeta pelkkää logoa, vaan myös tarinaa logon takana! Ryhmä on hyödyntänyt yhteisöllisyyttä sekä panostanut oppilaiden ja vanhempien osallistamiseen Mok-viikon suunnitteluun.

Lohjan Laurentius-taloon Anttila ja Tytyri ovat yhdessä luomassa uutta koulua. Rakennukseen tulee koulun lisäksi paljon muitakin toimijoita ja siitä toivotaan rakentuvan Ihmeiden talon, koko kylän kohtaamispaikan. Kehittämisryhmät ovat nyt kartoittaneet henkilöstön toiveita, huolia ja mahdollisuuksia toimintakulttuurin työstämisen tueksi. Laurentius-talosta toivotaan turvallista paikkaa, jossa niin aikuinen kuin lapsikin saa olla oma itsensä, ainutlaatuinen. Hyvät perinteet ja rakenteet halutaan säilyttää. Molemmissa nykyisissä kouluissa on tiimirakenne, jota ryhdytään seuraavaksi työstämään. Henkilöstö voi nyt kommentoida ja osallistua kehittämistyöhön.

Nyhkälän kouluun Karkkilassa yhdistyi useampi yksikkö muutama vuosi sitten ja he kertoivat osaamislabrassa arvokkaasta kokemuksestaan, polusta, jolla useasta koulusta on tullut yksi. Yksiköiden yhdistyessä ja uutta koulua luotaessa oleellista oli visio yhteisetä koulusta, rakenteet (yhteiset koulutuspäivät ja opekokoukset, tyhyt), johtajuusvuorovaikutus (teematiimit, edustus joryssa) tiedotus ja vuorovaikutus. Tärkeäksi koettiin ennakoiva työ vuorovaikutuksen ja yhteisen toimintakulttuurin luomiseksi.

Nyhkälän ja Karkkila yhteiskoulu edustivat vahvuuspedagogiikan esittelyä Vihdissä. Heillä oli ollut hyvän mielen viikko ja kohteliaisuusviikko, jolloin oli erityisesti kiinnitetty huomiota kohteliaisiin käytöstapoihin, toisten huomioimiseen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi oppilaiden kanssa on pohdittu vahvuuksia ja hyödynnetty vahvuuspedagogiikkaa tukevia harjoituksia ja tehtäviä. Yläkoululla oppilaat olivat opon tunnilla valinneet kolme omaa vahvuuttaan ja kertoneet toisilleen, missä ammateissa kyseisiä vahvuuksia tarvitaan. Lisäksi opettajat käyttävät vahvuuskortteja pedagogisessa keskustelussa, joissa kaikki osallistujat valitsevat oppilaalle vahvuuden, ja kaikki hänelle valitut vahvuudet myös kirjataan lomakkeisiin.

Vanhempainliitto on yksi #Uuttakoulua-hankkeen kumppaneista. Sieltä Tuija Metso kertoi meidän yhdessä vanhempien kanssa toteuttamasta palvelumuotoiluprojektista, jossa ensin haastattelututkimuksella kerätään vanhempien ajatuksia ja kokemuksia koulun ja arjen yhteensovittamisesta. Haastattelijoiden purkutyöpajan jälkeen ideoidaan esiin nousseisiin teemoihin toimintamalleja, jotka edistävät koulun ja kodin yhteistyötä ja vanhempien osallisuutta. Parhaillaan käynnissä ovat tukea tarvitsevien oppilaiden vanhempien haastattelut.

Otalammen 1-9 luokkien koulussa on useiden vuosien ajan kehitetty kouludemokratiaa ja lasten osallisuutta tavoitteena lisätä hyvinvointia omaan arkeen vaikuttamalla. Periaatteena toiminnassa on ollut nuorten kuuleminen ja sitoutuminen siihen, että koulussa yritetään toteuttaa nuorten ideat, vaikka se olisikin hankalaa. Nyt kehityskohteena ovat osallisuusryhmien järjestämät osallisuuspäivät kerran kuukaudessa, mikä mahdollistaisi arjen säilymisen arkena ja erikseen varatun ajan osallistavalle työskentelylle.

Puolimatkan koulussa on vahva arvopohja, minkä ansiosta kaikki kehittäminen menee hyvin yhteen. Nyt he ovat halunneet laittaa erityisen painoarvon erilaisille kohtaamisille. Ryhmä on rakentanut kolmen vuoden sykleissä pyörivän vuosikellon, jossa tapahtumat eivät ole itseasia, vaan eritasoisten kohtaamisten mahdollistuminen tapahtumissa. Toiveet ja tapahtumat tulleet oppilailta, mutta ne halutaan tehdä kevyesti ja oppilaslähtöisesti. Lisäksi jokaisella kuukaudella on yhteinen positiivisen pedagogiikan teema. Puolimatkan koululla on visio, jonka mukaan he kehittyvät jatkuvasti ollakseen yhteisö, joka toimii oppilaan parhaaksi.

Kiitokset kaikille #Uuttakoulua –hankkeen osaamislabroihin osallistuneille. Seuraavat osaamislabrat järjestetään keväällä 2020. Niissä kerrotaan kuulumisia jo tutuista ja aiemmin esittelemättömistä #Uuttakoulua-hankkeen kehitystehtävistä. Osaamislabroihin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet.

Kirjoittanut Heidi Zopf, #Uuttakoulua –hankkeen projektikoordinaattori

Takaisin